Osakkaan oikeudesta saada asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi

Oikeus saada asia varsinaiseen yhtiökokoukseen

Taloyhtiön osakkeenomistajalla on oikeus saada jokin tietty asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi. Tällä oikeudella tarkoitetaan varsinaista yhtiökokousta, joka useimmin on keväällä järjestettävä ns. tilinpäätöskokous.

Osakas saa asian yhtiökokouksen käsiteltäväksi, kunhan vaatii sitä yhtiön hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan ottaa mukaan varsinaisen yhtiökokouksen kokouskutsuun. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 3-4 viikkoa ennen yhtiökokousta, sillä kokouskutsu on toimitettava viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta osakkaille ellei yhtiöjärjestyksessä ole säädetty tätä pidemmästä kokouskutsuajasta.

Vaatimus on esitettävä hallitukselle kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostilla. Vaatimusta laadittaessa olisi syytä selvittää asiaa sen verran yksityiskohtaisesti, että hallitus (ja isännöitsijä) voi vaivatta päästä perille siitä, mitä asiaa ja minkälaisin lopputulostoivein osakas asiaa haluaa asian yhtiökokouksen käsiteltäväksi.

Osakkaan oikeuteen on varsinaisen yhtiökokouksen kohdalla merkittävä rajoitus. Yhtiökokoukseen voidaan viedä käsiteltäväksi eli päätettäväksi vain sellaisia asioita, jotka kuuluvat asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiökokoukselle. Mitä tahansa asiaa yhtiökokouksessa ei voida käsitellä.

Yhtiökokous päättää mm. kunnossapitoa koskevasta asiasta, joka laajakantoinen tai vaikutta olennaisesti asumiseen tai asumiskustannuksiin (ks. asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 30 §). Kunnossapitoon kuuluu varsin monenlaisia käytännön asumiseenkin liittyviä asioita. Laajakantoinen tai olennaisesti asumiseen vaikuttava asia ei ole esimerkiksi siitä päättäminen, kuinka usein jäteastiat tyhjennetään tai kuinka usein yleisten tilojen ikkunoita pestään. Myöskään esimerkiksi yleisen saunan lämmitysajat taikka ulko-ovien lukittuna pitämisen ajankohdat eivät ole laajakantoisia tai olennaisesti asumiseen vaikuttavia asioita. Ne kuuluvat normaalitilanteessa hallituksen päätettäviin asioihin.

Lain mukaan hallituksen tai isännöitsijän toimivaltaan kuuluvia asioita ei voida siirtää yhtiökokouksen päätettäväksi – ei, vaikka osakas niin haluaisikin. Hallitus ei siis voi viedä yhtiökokouksen päätettäväksi niitä asioita, jotka eivät sinne kuulu.

Hallituksen rooli on laissa määritelty näin: ”Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten pidon ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä” (AOYL 7 luvun 2 §).

Käytännössä yhtiökokouksen käsiteltäväksi haluttu asia voi olla esimerkiksi jonkun sellaisen kunnossapitoasian käsitteleminen yhtiökokouksessa, johon esimerkiksi talousarviossa yleisiin korjauksiin varatut talousarviovarat eivät riitä taikka jostakin tietystä kiinteistön osan uusimisesta päättäminen vaikka hallitus ei tällaista korjaustoimenpidettä olisikaan itse esittämässä.

Oikeus asian saamiseksi ylimääräisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi

Edellä olevasta poiketen vähintään 10 % yhtiön osakkeista omistava ns. osakasvähemmistö voi vaatia ylimääräisen yhtiökokouksen koolle kutsumista tietyn asian käsittelemiseksi.

Tässä olennainen ero on siinä, että yksittäinen osakas, jolla on alle 10 % osakkeista, ei voi vaatia milloin tahansa ylimääräistä yhtiökokousta koolle päättämään haluamastaan asiasta, vaan siihen tarvitaan vähintään 10 % osakasvähemmistö.

Myös tässä kohdassa on voimassa kuitenkin samat rajoitukset kuin edellä: vain laajakatoinen tai olennaisesti asumiseen tai asumiskustannuksiin vaikuttava asia on mahdollista saada yhtiökokoukseen päätöksen tekemistä varten.

Ns. keskusteluasiat

Yhtiökokouksessa voidaan asioista päätöstä tekemättä keskustella erilaisista asioista. Tällaiset asiat ovat monesti esityslistan lopussa oman otsikkonsa alla olevia asioita. Mitään estettä siihen, että osakkeenomistajan asia otettaisiin keskusteltaviin asioihin, ei ole, vaikka asia ei olisikaan laajakantoinen tai olennainen. Kun tällaisista asioista ei voida tehdä päätöksiä, tarkoittaa se sitä, että asioista tässä kohdassa todellakin ”vain” keskustellaan. Keskustelut voivat kuitenkin olla sisällöltään sellaisia, että kokouksessa valituille hallituksen jäsenille syntyy mahdollisesti jokin käsitys osakkaiden tahtotilasta ja hallituksen jäsenet voivat niin halutessaan sitten edistää tällaisia asioita hallituksen päättäessä yhtiön asioista.