RIKOKSEN UHRIN ASEMASSA

Avustamme pitkällä kokemuksella rikoksen uhriksi joutuneita rikosilmoituksen tekemisessä, poliisitutkinnassa, oikeudenkäynnissä ja sen jälkeen korvausten perinnässä ja muissa käytännön asioissa. Asianajajaan kannattaa ottaa yhteyttä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä. Rikoksen uhrin asianajokustannukset saadaan lähes aina katetuksi oikeusturvavakuutuksesta tai valtion varoista.

Toimistomme asianajajilla on laaja kokemus rikosten uhrien eli asianomistajien avustamisesta. Olemme hoitaneet satoja väkivalta- ja seksuaalirikosasioita ja avustaneet lähes kaikenlaisissa rikosasioissa rikosten uhreja pian 20 vuotta. Asiakkainaimme on rikosten uhreja, uhrien läheisiä ja omaisuus- ja talousrikosasioissa myös yrityksiä.

Asianomistajat saavat lähes aina korvauksen asianajokustannuksiin joko vakuutuksesta, valtion varoista tai rikoksen tekijältä.

§

Selvittäminen alkaa poliisitutkinnalla

Tapahtuneen rikoksen selvittäminen alkaa poliisitutkinnalla eli esitutkinnassa. Rikoksen uhriksi joutunutta kuullaan poliisitutkinnassa asianomistajana. Kaikkiin poliisin kuulusteluihin saa ottaa mukaan asianajajan avuksi. Poliisi hankkii yleensä itse asiassa tarvittavan näytön eli todisteet, mutta toisinaan rikoksen uhrin on hyvä itse hankkia esim. tarkempia lääkärintodistuksia tai selvityksiä vahingoittuneesta omaisuudesta.

Kun poliisitutkinta on valmis, laajemmissa asioissa tutkintapöytäkirjat lähetetään osapuolille loppulausunnon antamista varten tutustuttavaksi. Asianajaja laatii yleensä loppulausunnon. Loppulausuntovaiheen jälkeen asia siirtyy viralliselle syyttäjälle syyteharkintaan.

§

Syyteharkintavaihe

Virallinen syyttäjä päättää syyteharkinnan aikana, miten käsittely jatkuu. Syyttäjä voi nostaa syytteen esitutkintaaineiston perusteella tai täydennyttää vielä ennen lopullista päätöstä esitutkintaa. Mikäli syyttäjä päätyy katsomaan, ettei rikosta ole aiheen epäillä tapahtuneeksi taikka sen tueksi ei ole riittävästi näyttöä, syyttäjä voi tehdä päätöksen syyttämättäjättämisestä.

Mikäli syyttäjä tekee syyttämättäjättämispäätöksen, rikoksen uhri saa itse ajaa halutessaan rikossyytettä. Ennen kuin rikoksen uhrin kannattaa tällaisessa tapauksessa nostaa itse rikossyytettä, on asiasta syytä neuvotella kokeneen lakimiehen kanssa.

§

Oikeudenkäyntivaihe

Mikäli syyttäjä nostaa asiassa syytteen, asia käsitellään yleensä rikoksen tekopaikan käräjäoikeudessa.

Käräjäoikeus pyytää rikoksen uhrilta asiaan liittyvät vaatimuksesta kirjallisesti etukäteen. Jos rikoksen uhri ei ole tätä ennen käyttänyt asiassa asianajajaa apuna, on tässä vaiheessa hyvä kääntyä asianajajan puoleen. Asianajaja laatii vaatimuskirjelmän ja ennen kaikkea osaa arvioida, minkälaisia vaatimuksia asiassa kannattaa esittää.

Varsinainen oikeudenkäynti seuraa aikaisintaan muutamien viikkojen kuluttua vaatimusten esittämisestä, monesti useampien kuukausien jälkeen.

Tapaamme asiakkaan kanssa yleensä jo esitutkintavaiheessa tai mikäli yhteistyö aloitetaan käräjäoikeusvaiheessa, tavataan asiakkaan kanssa yleensä ennen vaatimusten toimittamista ensimmäisen kerran ja ennen varsinaista oikeudenkäyntiä 2-3 kertaa. Huolehdimme siitä, että oikeudenkäynnissä kuultava asianomistaja (rikoksen uhri) pystyy vastaamaan esitettäviin kysymyksiin ja tietää tarkasti, miten oikeudenkäynti etenee.

Avustamme rikoksen uhreja kaikissa oikeusasteissa ja koko Suomessa.

§

Perintä ja jälkitoimet

MIkäli tekijä tuomitaan maksamaan rikoksen uhrille korvauksia, asianajajan tehtävänä on arvioida tarkoituksenmukaisimman perintäkeinon käyttäminen. Mikäli rikoksen tekijällä ei ole varoja korvausten maksamiseen, useimmissa tilanteissa Valtiokonttori suorittaa korvaukset omavastuuta (tällä hetkellä 250 €) lukuun ottamatta. Asianajaja tekee tarvittaessa ulosottohakemusen korvauksen perimiseksi ulosotossa.

§

Neuvoja puhelimitse

Halutessasi lisätietoja rikoksen uhrin asemasta ja oikeuksista, soita toimistollemme tai jätä soittopyyntö. Autamme mielellämme eikä puhelimessa kysyminen maksa mitään.

 

§

Lyhyesti kustannuksista

Mikäli rikoksen uhrilla on kotivakuutus, korvataan asiasta johtuvat asianajokustannukset käräjävaiheen osalta yleensä kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta. Oikeusturvavakuutuksen käyttäminen ei vaikuta vakuutusmaksuihin.

Tietyissä vakavammissa rikoksissa (mm. seksuaalirikokset, lähisuhdeväkivalta sekä törkeämmät pahoinpitelytilanteet) rikoksen uhrilla on oikeus saada tuloistaan riippumatta oikeudenkäyntiavustaja valtion varoista. Tällöin siis asianajajan palkkio maksetaan valtion varoista.

Rikoksen uhri voi saada lähes kaikkiin asioihin oikeusavun nojalla asianajajan valtion varoista joko kokonaan tai 25-100 % omavastuuosuudella. Oikeus oikeusapuun riippuu rikoksen uhrin taloudellisesta asemasta.

Ellei oikeusturvavakuutusta ole eikä oikeutta oikeutta oikeudenkäyntiavustajaan ole rikoksen luonteesta johtuen tai uhrin taloudellisesta tilanteesta johtuen, on korvaus asianajokustannuksista mahdollista saada myös valtiokonttorilta, mikäli epäilty tuomitaan rikoksesta.

Selvitämme kaikissa tapauksissa ja aina asiakkaalle edullisimman vaihtoehdon asianajokustannusten kattamisesta. Lähes poikkeuksetta rikoksen uhrille itselleen ei kerry maksettavaksi joko lainkaan asianajokustannuksia tai niiden määrä rajoittuu oikeusturvavakuutuksen omavastuuosuuteen (yleensä 15-20 %).

Annamme mielellämme lisätietoja rikoksen uhrin avustamisesta ja siihen liittyvistä kustannuksista. Soita meille tai jätä soittopyyntö alla olevan lomakkeen kautta.