RIKOKSEN UHRIN ASEMASSA

Asianajaja avustaa rikoksen uhriksi joutuneita rikosilmoituksen tekemisessä, poliisitutkinnassa, oikeudenkäynnissä ja sen jälkeen korvausten perinnässä ja muissa käytännön asioissa. Asianajajaan kannattaa ottaa yhteyttä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä.

Toimistomme asianajajilla on laaja kokemus rikosten uhrien eli asianomistajien avustamisesta. Olemme hoitaneet satoja väkivalta- ja seksuaalirikosasioita ja avustaneet lähes kaikenlaisissa rikosasioissa rikosten uhreja pian 20 vuotta. Asiakkainaimme on rikosten uhreja, uhrien läheisiä ja omaisuus- ja talousrikosasioissa myös yrityksiä.

Asianomistajat saavat lähes aina korvauksen asianajokustannuksiin joko vakuutuksesta, valtion varoista tai rikoksen tekijältä.

§

Selvittäminen alkaa poliisitutkinnalla

Tapahtuneen rikoksen selvittäminen alkaa poliisitutkinnalla eli esitutkinnassa. Rikoksen uhriksi joutunutta kuullaan poliisitutkinnassa asianomistajana. Kaikkiin poliisin kuulusteluihin saa ottaa mukaan asianajajan avuksi. Poliisi hankkii yleensä itse asiassa tarvittavan näytön eli todisteet, mutta toisinaan rikoksen uhrin on hyvä itse hankkia esim. tarkempia lääkärintodistuksia tai selvityksiä vahingoittuneesta omaisuudesta.

Kun poliisitutkinta on valmis, laajemmissa asioissa tutkintapöytäkirjat lähetetään osapuolille loppulausunnon antamista varten tutustuttavaksi. Asianajaja laatii yleensä loppulausunnon. Loppulausuntovaiheen jälkeen asia siirtyy viralliselle syyttäjälle syyteharkintaan. Tässä

§

Syyteharkintavaihe

Virallinen syyttäjä päättää syyteharkinnan aikana, miten käsittely jatkuu. Syyttäjä voi nostaa syytteen esitutkintaaineiston perusteella tai täydennyttää vielä ennen lopullista päätöstä esitutkintaa. Mikäli syyttäjä katsoo, ettei asiassa ole syytä nostaa virallista syytettä, syyttäjä voi tehdä päätöksen syyttämättäjättämisestä.

Mikäli syyttäjä tekee syyttämättäjättämispäätöksen, rikoksen uhri saa itse ajaa halutessaan rikossyytettä. Koska asiaan liittyy riskejä, asiasta on syytä neuvotella lainoppineen avustajan kanssa, vaikka ei muutoin olisikaan avustajaan käyttänyt.

§

Oikeudenkäyntivaihe

Mikäli syyttäjä nostaa asiassa syytteen, asia käsitellään rikoksen tekopaikan käräjäoikeudessa.

Käräjäoikeus pyytää rikoksen uhrilta asiaan liittyvät vaatimuksesta kirjallisesti etukäteen. Jos rikoksen uhri ei ole tätä ennen käyttänyt asiassa asianajajaa apuna, on tässä vaiheessa hyvä ottaa asiantuntija avuksi. Asianajaja laatii vaatimuskirjelmän ja ennen kaikkea osaa arvioida, minkälaisia vaatimuksia asiassa kannattaa esittää.

Varsinainen oikeudenkäynti seuraa aikaisintaan muutamien viikkojen kuluttua vaatimusten esittämisestä, monesti useampien kuukausien jälkeen.

Tapaamme asiakkaan kanssa yleensä jo esitutkintavaiheessa tai mikäli yhteistyö aloitetaan käräjäoikeusvaiheessa, tavataan asiakkaan kanssa yleensä ennen vaatimusten toimittamista ensimmäisen kerran ja ennen varsinaista oikeudenkäyntiä 2-3 kertaa. Huolehdimme siitä, että oikeudenkäynnissä kuultava asianomistaja (rikoksen uhri) pystyy vastaamaan esitettäviin kysymyksiin ja tietää tarkasti, miten oikeudenkäynti etenee.

Avustamme rikoksen uhreja kaikissa oikeusasteissa ja koko Suomen alueella.

§

Perintä ja jälkitoimet

MIkäli tekijä tuomitaan maksamaan rikoksen uhrille korvauksia, asianajajan tehtävänä on arvioida tarkoituksenmukaisimman perintäkeinon käyttäminen. Mikäli rikoksen tekijällä ei ole varoja korvausten maksamiseen, useimmissa tilanteissa Valtiokonttori suorittaa korvaukset omavastuuta (tällä hetkellä 250 €) lukuun ottamatta. Asianajaja tekee tarvittaessa ulosottohakemusen korvauksen perimiseksi ulosotossa.

§

Neuvoja puhelimitse

Halutessasi lisätietoja rikoksen uhrin asemasta ja oikeuksista, soita toimistollemme tai jätä soittopyyntö. Autamme mielellämme eikä puhelimessa kysyminen aiheuta kustannuksia.